Muistakaamme totuus se ei saa palaa hysteriassakaan ei edes krematoriossa
Osanottoni ja oikaisuni jopa hysteriaan tästä Oslon tapauksesta tässä oli joka tapauksessa kyseessä puhdas yksittäistapaus
Tapausta on kuorrutettu erilaisilla superlatiiiveilla, mielestäni kyseenalaisesti.
Mielestäni on hysterisoitu ko. tapahtuma, kuten muutkin vastaavat kouluampumiset.
Yleensä ihmisillä lirahtaa tippa housuun, jos joutuvat kohtaamaan elämänsä arkirutiinien sijaan joko tiellä kuopivan hirven, supikoiran tai raivokkaan koiran puhumattakaan Niklas Herlinin tapaisiin tilanteisiin joutuneita hyväosaisia, jotka järkytykseltään ottavat kaiken vastaan vain muutaman euron tähden.
Normaalimielenlaadulla väitän, että muslimijärjestöjen iskut "hassasiineina" ristiretkeläisiä ja niiden aatelisjohtajia vastaan olivat vähintään yhtä älykkäitä tarkoituksenaan Jerusalemin ja sen alueiden haltuunotto.
He epäonnistuivat sillä jäljiltään jäi Libanon ja sen kristityt, jotka olivat enemmistöinä 1970-luvulle asti, ko valtiossa.
Ko. hassasiinit eli assasiinit (ranskan kieleen siirtynyt termi)= salamurhaajat nimi perustuu aivan oslolaiseen tapaan huumata itsensä hassiksella ennen iskua.
Samoin toimivat myös sotiemme sotilaat pervetiinillä tai Vietnamissa USA:n sotilaat, Englannin sotilaille jaettiin rommia jne.
Oklahoman pommi-isku muistuttaa mielestäni läheisimmin tätä operaatiota.
Pettymys, se on mielestäni selittävin tekijä kaikissa näissä.
Tämä yhteiskunta tarjoaa liian monille ihmisille vain mitätöintiä ja syyllistämistä, jotka eivät halua imeä tarjottua "leipää ja sirkushuveja".
Tämän ajan Spartacukset toimivat aivan yhtä julmasti kuin orjakapinoitsija Spartacus. Ero on siinä että enää ei orjakapinoitsijoita kapinansa jälkeen ristiinnaulita ja häväistä, paitsi demonisoimalla mediassa mitä mielikuvituksellisimmilla uuden ajan Siionin viisaiden pöytäkirjakuvitelmilla.
Se että ei osata erottaa ns. tautia ja parantavaa kuumetta toisistaan on valitettavaa. Turha niitä on sekoittaa toisiinsa. Ei ollut Spartacuksen väkivalta oikeutettua kuin orjuuttajiaan kohtaan. Mutta kuten aina väkivalta kääntyy myös tekijöitään vastaan niin hyvässä kuin pahassa.
Ei ole sellaista sotaa missä ei olisi ammuttu, tapettu tai murhattu myös omia, viattomia tai muuten vaan sivullisia esim. kuten Mommilan verilöylyssä ja Suinulan tapaan vuonna 1918 Suomen vapaussodassa, missä uhreina oli valkoisia "pahoja".
Tämä ei tarkoita kuten joku saattaisi harhaisesti demlalakimiesten tapaan tulkita että hyväksyttäisiin iskut ns. viattomiin kohteisiin.
Toisaalta länsimaiset demokratiat hyväksyivät miljoonien saksalaissiviilien elävältä pommittamiset ja tuhoamiset sodan aikaan ja sen jälkeenkin. USA:ssa laadittiin suunnitelma jopa koko Saksan kansan joukkotuhonnasta, mikä hylättiin ns. "Kylmän sodan" alettua.
Sama tapahtui pienemmässä mittakaavassa japanilaisiin kohdistetuissa atomipommi-iskuissa lyhyemmässä ajassa.
Voitaneen todeta länsimaiden demokratian ihmisarvojen olevan paljon tuhoisampia kuin yksittäisen oslolaispuutarhurin.
Linkolan ajatukset teollisuusjohtajien tappamisesta eivät aiheuttaneet aikoinaan mitään toimenpiteitä 1990-luvulla. Kas kun Vihreiden profeetta oli erityissuojeluksessa. Supokin kommentoi, että ko. ajatuksissa ei yksilöity ketään.
On siis kahdenlaisia arvoja. Jos uhka kohdistuu ns. vallanpitäjien läheisiin se on tuomittavaa. Jos uhka kohdistuu järjestelmän syyllistämiin, niin se on sallittua. Tämän olen myös omakohtaisesti kokenut, kuten monet inkeriläiset, sotaveteraanit suojeluskuntalaiset viime sotien jälkeen.
Seppo Lehto Historioitsija puutarhuri Profeetta Eliaan tapaan
----------
Aseluvista ja aseiden määrästä pikkuisen asiaa eikä tuomioja erkki sheissea:
Oheinen kirjoitus copypastena suojelukunta-aatteen pettäneeltä uudensuomen sivustolta
missä Jenny Smith kirjoittelee näin:
Täällä myös hyvää tuumailua aiheen vierestä:
http://reijotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/79259-median-toiminta-on-liian-usein-ala-arvoista
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Aseiden kieltämisestä ja aselakien kiristämisestä, Tourette:
“Laillisten aseiden lukumäärillä ei ole mitään merkitystä.
Keskustelu aselaista on kovasti juuttunut kahteen väärinkäsitykseen: 1. että luvallisten aseiden määrällä yhteiskunnassa olisi yhteys vakavan väkivaltarikollisuuden ja henkirikosten määrään ja 2. että aselain muutoksilla voisi olla jokin vaikutus po. rikollisuuden ilmenemiseen. Molempia väitteitä toistellaan kovalla äänellä läpi mediakentän, ja kovasti niihin uskotaan kun kerran niitä niin kovasti pitää toistaa.
Asia ei ole niin.
Yhteiskuntatieteellisessä (lähinnä oikeuspoliittisessa, oikeussosiologisessa ja kriminologisessa) tutkimuksessa on tosissaan yritetty todentaa Suomenkin aselainsäädäntötyön pohjana olemaa väittämää siitä, että luvallisten aseiden määrä annetussa yhteiskunnassa korreloisi henkirikosten ja/tai vakavien väkivaltarikosten määrän kanssa. Käyttökelpoista dataa on olemassa 30-40 vuoden ajalta ympäri maailmaa ja tähän on pantu ihan merkittävä määrä akateemisia työvuosia ja tutkimusbudjettia.
Kukaan, missään, ei ole kyennyt osoittamaan sellaista syy-seuraussuhdetta, että luvallisten aseiden vähentäminen hetken tilanteesta vähentäisi vakavaa väkivaltaa yhteiskunnassa. Parhaimmillaan on voitu todentaa, että kausaliteettia ei ole ja pahimmillaan on nähty merkkejä siitä, että jos kausaliteeti on olemassa, se on käänteinen. Eli, että luvallisten aseiden määrän vähentäminen olisi johtanut vakavan väkivaltarikollisuuden kasvuun, ei vähenemiseen.
Asevastaisille lobbyille olisi kullan arvoista voida osoittaa, että luvallisilla aseilla olisi yhteys väkivaltaan. Kun kuitenkin kaikki data aiheesta on vapaasti saatavilla ja analysoitavissa, on yritykset saada asia näyttämään tältä voitu selkeästi ampua alas (pun intended).
Suomen HE106/2009 eksplisiitisti perustuu oletukseen siitä, että luvallisten aseiden määrä korreloisi väkivallan kanssa. Samoin perustuu poliisin tulostavoiteasetanta jo jonkun vuoden takaa samaan väittämään ja poliisin tulostavoitteisiin kuuluu kasvattaa peruttujen ja myöntämättä jätettävien aselupien määrää.
Tämä oletus on yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa kiistatta osoitettu vääräksi. Suomen aselainsäädäntötyö ja poliisille asetetut tulostavoitteet perustuvat valheeseen.
Joitakin irtonaisia huomioita maailmalta asekieltojen jäljistä:
- Luvallisten ampuma-aseiden lukumäärä eri yhteiskunnissa ei korreloi henkirikosten määrän kanssa mitenkään. Kylläkin, niissä maissa joissa on tiukimmat rajoitukset aseenomistukselle, tuppaa olla korkeimmat henkirikosluvut.
Lähde: Violence, Guns and Drugs: A Cross-Country Analysis, Jeffery A. Miron, Department of Economics, Boston University, University of Chicago Press Journal of Law & Economics, October 2001.
- YK: mukaan Skotlanti oli vuoteen 2005 mennessä länsimaiden väkivaltaisin yhteiskunta. Väkivaltarikollisuus Skotlannissa on kaksinkertaistunut edellisten 20 vuoden mittaan. Skotlantilaisella on keskimäärin kolme kertaa suurempi todennäköisyys joutua väkivaltarikoksen uhriksi kuin amerikkalaisella.
Lähde: Scotland tops list of world's most violent countries, The Times, September 19, 2005
- "… suurimmat tutkimukset viimeisten reilun 20 vuoden ajalta eivät osoita mitään yhteyttä laillisesti omistettujen ampuma-aseiden määrän yhteiskunnassa ja aseellisen rikollisuuden ilmenemisen välillä. Myöskään ei ole mitään yhteyttä eri maissa säädettyjen kontrollitoimenpiteiden, kontrollijärjestelmien byrokratian massiivisuuden ja ampuma-aseiden ilmeisen helpon saatavuuden rikollisille ja terroristeille välillä. "
Lähde: Minutes of Evidence, Colin Greenwood, Select Committee on Northern Ireland Affairs, January 29, 2003.
- Australian ja Britannian, joissa yksityinen aseenomistus on käytännössä kielletty, oli väkivaltarikollisuus tutkittujen 17 länsimaan huippua 1999, kun asekiellot olivat olleet muutaman vuoden voimassa. Viiden kärki uhriutumisprosenteissa: Australia 4.1%, Englanti ja Wales 3.6%, Skotlanti 3.4%, Kanada 3.4%, Suomi 3.2%. Sveitsi oli 11. sijalla luvulla 2.1% vaikka siellä on oikea sotilasase jokseenkin joka kodissa. Ja USA oli 13. sijalla luvulla 1.9%.
Lähde: Criminal Victimization in Seventeen Industrialized Countries, Dutch Ministry of Justice, 2001.
- Brasiliassa on ollut jo pitkään varsin tiukat rajoitukset aseenomistukselle ja 2000-luvun alusta uusia lupia ei ole myönnetty ollenkaan. Brasilian henkirikostaso on lähes kolminkertainen verrattuna USA:n.
Lähde: Homicide trends in the United States, U.S. data: Bureau of Justice Statistics, September, 2004. Brasilian osalta: Nations Educational, Scientific and Cultural Organization, 2005.
- Kanadan väkivaltarikollisuustaso liikkuu yli kaksinkertaisella tasolla USA:n verrattuna.
Lähde: Juristat: Crime Statistics in Canada, 2004 ja FBI Uniform Crime Statistics online
- Ampuma-aseiden käyttö rikoksentekovälineenä Britanniassa on kaksinkertaistunut vuosikymmenessä käsiaseiden kieltämisen ja poiskeruun jälkeen.
Lähde: Weapons sell for just £50 as suspects and victims grow ever younger, The Times, August 24, 2007.
- "Englannin ja Walesin tilastoissa ei ole mitään, mikä viittaisi siihen että käsiaseiden tiukka kontrolli ennen 1997:ä tai tuolloin voimaan pantu kieltolaki olisivat mitenkään vaikuttaneet ampuma-aseiden saatavuuteen rikollisille. "
Lähde: Minutes of Evidence, Colin Greenwood, Select Committee on Northern Ireland Affairs, January 29, 2003.
- Vuodesta 1997 vuoteen 2000, heti käsiasekieltolain tultua voimaan, käsiaseiden käyttö rikosvälineinä Britanniassa nousi 40%, 2648 -> 3685. Vuosi 2000 oli käsiaseilla tehtyjen henkirikosten kaikkien aikojen ennätysvuosi Englannissa ja Walesissa.
Lähteet: 42 killed by handguns last year, The Times, January 10, 2001 ja Illegal Firearms in the UK, Centre for Defense Studies at King's College in London, July 2001
- Australian asekieltolain voimaantulon jälkeen, kun yli 640 tuhatta laillisesti omistettua asetta oli kerätty sulattoon, rikostilastot lähtivät dramaattiseen nousuun. 2001-2002 henkirikokset lisääntyivät 20%. Aseelliset ryöstöt lisääntyivät 69% ja kotiin tunkeutuen tehdyt ryöstöt 21%.
Mikä surkeinta, 15 viime vuotta ennen asekieltolakia ampuma-asein tehdyt henkirikokset olivat vähentyneet liki kaksi kolmannesta ja kaikki ampuma-aseisiin liittyneet kuolemantapaukset puoleen.
Lähteet: Crime and Justice - Crimes Recorded by Police, Australian Bureau of Statistics, 2000 ja Report #46: Homicide in Australia, 2001-2002, Australian Institute of Criminology, April 2003
- Yksin Sydneyn kaupungissa aseellisten ryöstöjen määrä nousi 160% v. 2001.
Lähde: Costa targets armed robbers, The Sydney Morning Herald, April 4, 2002
- Kymmenen vuoden ajalta tehty tutkimus toteaa, että Australian asekieltolailla ei ole ollut vaikutusta rikostasoon.
Lähde: Gun Laws and Sudden Death: Did the Australian Firearms Legislation of 1996 Make a Difference?, Dr. Jeanine Baker and Dr. Samara McPhedran, British Journal of Criminology, November 2006
Lisää esimerkkejä tutkimuksista, jotka osoittavat aseiden määrän yksisilmäisen vähentämisen turhaksi tai jopa haitalliseksi tavoitteeksi:
British Journal of Criminology
http://bjc.oxfordjournals.org/cgi/content/abstract/azl084v1
Harvard Journal of Law & Public Policy
http://law.bepress.com/cgi/viewcontent.cgi?article=6426&context=expresso
BBC
http://news.bbc.co.uk/1/hi/uk_politics/2656875.stm
Wapenwetgeving in Belgie
http://www.wapenwet.info/wapenbezitcriminaliteitEnglish.pdf
The Center on Juvenile and Criminal Justice
http://www.cjcj.org/files/the_impact_0.pdf
The Stanford Law Review
http://johnrlott.tripod.com/Plassmann_Whitley.pdf
The Fraser Institute
http://www.hardylaw.net/FailedExperiment.pdf
ja vielä tämä tänne:
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/114281-professori-tuomiojalle-”ajatuksesi-on-lain-vastainen”
Näin. US:lle, pitäkää tunkkinne. Vastatkaa toki osaltanne seurauksista. En jatka tänne kirjoittelua, mutta jos jotakuta kiinnostaa, profiili löytyy FB:sta.
Jenny
--
http://krematoriopalvelu-suomi.blogspot.com
---------------------------------
